Kuusamon parhaaksi, luonnon ja puhtaan elinympäristön puolesta

Kuusamon parhaaksi, luonnon ja puhtaan elinympäristön puolesta

Kirjailija ja Koillissanomien perustaja Reino Rinne varoitti kuusamolaisia kirjassaan ’Kirveskö Järveen’ (s.58) seuraavasti:
–    ”Kansan kannattaisi Kuusamossa sanoa: ”Emme me niin hiton tyhmiä ole, ettemme tajua: Jos maaperää mullistetaan jonkin mineraalin saamiseksi, niin kyllä kaikki muutkin tuossa maaperässä piilevät mineraalit häiriintyvät ja liikkeelle lähtevät. Älkäämme salliko Koillismaan ylängöllä uraanin liikekannalle panoa. Jos niin tapahtuisi, silloin koskien ja järvien suojelu olisi ollut turhaa. Kitkaa, Kitkajokea ja Paanajärveä emme salli kaiken kaikkiaan ja sittenkin vähempiarvoisten mineraalien esille möyrimisen menossa, tuhota. Koillismaan ylänköläisten on oltava varuillaan, ettei jouduttaisi uraanievakkoon. ”
Australialaisella Dragon Miningilla on Kuusamossa viisi erillistä kaivospiiriä: niistä kaksi (1-2) Kitkajoen Käylän Juomasuolla ja Hangaslammella/Pohjasvaarassa, kaksi (3-4) Rukan Sivakkaharjussa ja Meurastuksenahossa, viides (5) Kitkajärven rannassa Kouvervaaran Lemmonlammella. Lisäksi yhtiöllä laajoja varauksia ja valtaushakemuksia Kuusamossa, Posiolla ja Sallassa. Dragonin kaikki kaivospiirit ja valtaukset ovat kaivoshankkeen potentiaalisia louhinta-alueita. Yhtiön edustajat ovat myöntäneet tavoittelevansa useita ns. satelliittilouhoksia, joista louhittaisiin malmia Käylän kaivoslaitoksen tarpeisiin – siksi tutkikaan Käylää ja Rukaa laajemmalta. Kyse ei siis todellakaan ole ”pelkästään” Kitkajoen Juomasuosta, vaan koko alueen  kauneimmista luonto- ja vesistökokonaisuuksista Kitkasta ja Oulangasta.

Dragonin konsultin Rambolin tekemä asukaskysely oli tyrmäävä kaivoshankkeen kaikilla ns. vaihtoehtoalueilla. Tulos osoitti yksiselitteisesti, etteivät kaivoshankkeen ns. vaihtoehtoalueiden ihmiset anna kaivoshankkeelle lupaa. Selkeä, suuri enemmistö vastustaa hanketta. Ihmisiä karsastaa hankkeen pöly- ja melu- ja jätevesipäästöt sekä jäljelle jäävät ongelmajätteet. Asukasviihtyvyyden ja virkistyskäytön heikentyminen huolettaa. Hankkeen katsotaan aiheuttavan selkeää haittaa Kuusamon luontaiselinkeinojen- ja luonnontuotteiden; marja, riista, kala- ja poronliha sekä maataloustuotteiden imagolle. Erityisen negatiivista sen katsotaan aiheutuvan asuntojen, tonttien ja mökkien arvolle. Kuusamon matkailuyrittäjistä oli 77% kaivoshanketta vastaan, vain 2% täysin puolesta. Matkailuyrittäjistä 55% katsoi jo tutkimus- ja kairaustoiminnankin olevan haitallista Kuusamolle.

Kuusamon kuntavaalitulos kertoo täysin samaa, kuten koillissanomien lukija ansiokkaasti (KS 1.10) vertaili Koillissanomien kaivoskyselyn ja vaalien tulosta: ”Kaivoksen vastustajat saivat 74,9 prosenttia ja kannattajat 25,1 prosenttia kantansa ilmoittaneiden äänistä. Keskustassa vastustajat saivat 84,4 ja kaivosta kannattavat 15,6 prosenttia. Kokoomus kannatti yleisesti kaivosta ja menetti ääniä 29,6 prosenttia, vihreät vastusti ja voitti 34,5 prosenttia ääniä edellisten vaalien tulokseen verrattuna. Kaivoskannalla näytti näissä vaaleissa olleen merkitystä.”
Eräät kaivosmyönteiset tahot ovat käyttäneet esimerkkinä Kittilää. Tekniikka ja Talous (T&T 8.6.2012) on uutisoinut Kittilän kaivoksen oudoista syanidivuodoista: ”Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen jätevesistä mitattiin viime vuonna syanidia yli luparajan”. Suomen Luonto raportoi, että Kittilän kaivoksen valtavien jätekasojen ja altaiden pohjarakenteet eivät täytä edes normaalin kaatopaikan vaatimuksia, joten raskasmetalleja ja mm. syanidia ja arseenia pelätään liukenevan ympäristöön ja pohjavesiin. Kittilän kunta vastusti yhtenä ensimmäisenä kuntana Lapissa ns. uraania sisältäviä kaivoshankkeita Levin länsipuolen Aakenusvaara-Pahtavuoma alueen uraanikultamalmiossa, kun Belvedere pyrki uraanitutkimuksiin alueelle. Kittilän kunta katsoi, ettei uraania sisältävät hankkeet sovi Kittilän ja Levin matkailuimagoon. Nykyisin Kittilän Levin Aakenusvaara-Pahtavuoman uraanikultajänteessä häärää – yllätys, yllätys Dragon Mining. Kuusamossa Belvedere on vallannut Kitkan Kouvervaaran Riihilammen tunnetun uraanikultajänteen, jossa on kuuluisa GTK:n  kairaama vuotoputki, josta puskee uraanista saastunutta pohjavettä ympäristöön.
Raahen kultakaivoksen ympäristö- ja jätevesiongelmat ovat vielä oma lukunsa. Kaivos on jo vuotanut myrkyllisiä kaivosjätevesiään alueen ojiin ja puroihin, jotka laskevat kohti Perämerta. Kaivosyhtiö Nordic Minesin ratkaisu on puskea myrkkyä ja raskasmetalleja sisältävät jätevedet suoraan Itämereen. Kaleva uutisoi (16.11), että Raahen eri kyläyhdistykset vaativat hallintopakkoa myrkkyjätevesien laskun kieltämiseksi Perämereen. Tämmöistä siis kaivoslaki ja ELY:t sallii?! Missä on se kuuluisa Itämeren suojelu? Kuusamossa Dragonin YVAssa todetaan, että kaivoksen jäte- ja suotovesiä tulee jatkuvasti Rukan louhoksilta Kitkajärveen ja Käylän louhoksilta Kitkajokeen. Kevät- ja syystulvien aikana olisi tarkoitus laskea ”vähän reilummin”.

Geologian professori Matti Saarniston (koillissanomat 8.6.2007 s.7, toteamukseen Käylän Juomasuosta: ”Uraanikaivoksen vastustamiseen Saarnistolla on selvä syy, ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly- ja lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi säteilee radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta hän luettelee. Tästä vuoksi hän ei myöskään hyväksy esimerkiksi kullan kaivamista, jos kullan mukana nousee uraania. Koillismaalta löytyy tälläinen esiintymä esimerkiksi Käylän Juomasuolta.” Tämän vahvistaa myös GTK:n entinen geologi Heikki Pankka Apu -lehden haastattelussa (Apu lehti nro 45/2010 s. 22) toteamus: ”Uraani kulkee Rukan esiintymässä käsikädessä, jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana.” Geologi Pankan mukaan alueen uraanipitoisuudet ovat korkeat; mm. Käylän Juomasuolta on todettu kairauksissa jopa 0,3% – 2.0% uraania.

Dragonin kaivoshanke hanke täyttää ns. ydinenergialain, uraaniasetuksen ja uraanintuotannon kriteerit. Dragonin Rukan Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatan mukaan uraanin keskipitoisuus 0,12%, kun ydinenergialain mukainen raja 0,1%. Rukan Sivakkaharjun kaivospiiri on YVAssa ja siten myös kaivoshankkeessa, joten siksi kaivoshanke tulee myös kunnanvaltuustoon. Käylän Juomasuolla on uraanin huippupitoisuudet 0,25% – 0,75% ja kytköksissä kultaan. Vanhasen (2001) väitöskirjan kuva 55A (s.197) kertoo selkeästi sen, että Dragonin kaivospiirien uraanipitoisuudet ovat jopa 100-0 000 ppm eli 0,01-1,0 %, kun uraania tuottavan kaivoksen raja (kannattavuusraja pelkästään uraanille) on perinteisesti arvioitu olevan 0,1%. Ja mikäli vuodessa nostetaan (käsitellään) yli 10 tonnia uraania, niin silloin on haettava lupaa valtioneuvostolta, joka pyytää lausunnon paikalliselta kunnalta (kunnalla veto-oikeus). Pelkästään Juomasuolla arvioitu olevan vähintään 440t uraania + päälle pitää laskea Rukan Sivakkaharjun kova uraanimalmio ja muut kaivospiirit sekä valtaukset. Yhtiö selvittää YVAssa uraanituotantoa ja on sen myös mediassa pariin kertaan todennut.

Kaivosalueelle jäävät aina saastuneet jätevesi- ja liejulammet, murskeet sekä jätekivikasat. Uraanikultakaivoksessa ne sisältävät haitallisia aineita mm. raskasmetalleja, syanidia, toriumia, arseenia, rikkiä, sulfaatteja. Uraani myrkyllisine, radioaktiivisine, hajoamistuotteineen, tuhansien vuosien puoliintumisaikoineen, muodostaa erittäin vakavan lisäongelman alueelle sadoiksi, tuhansiksi vuosiksi. STUK:in  mukaan uraania sisältävän kaivostoiminnan ongelmajätteiden hallintaongelman määrittelee torium, jonka puoliintumisaika on vaivaiset 74 600 vuotta. Muilla uraanin osilla puoliintumisajat tätäkin pitempiä. Faktoihin kannattaa tutustua, vaikka ne ovat epämiellyttäviä. Uraania ja sen lukuisia haitallisia hajoamistuotteita sisältävät päästöt ilmaan, ympäristöön ja pohjavesiin muodostavat vakavan haitan alueen ihmisille ja ekosysteemille. Tieto uraania sisältävästä kaivostoiminnasta ei myöskään ole matkailua edistävä vetovoimatekijä.

Kuusamon kaupunki totesi aiemmin lausunnossaan, ettei kaupunki tule hyväksymään uraania sisältävää kaivoshanketta Kitkan ja Oulangan vesistön vaikutuspiiriin, muistuttaen myös, että kaivoshankkeesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tätä linjausta on myös kaupunginjohtaja Halonen vahvistanut YLE:n haastattelussa todeten, että jos yhtiö lähtee siitä, että Käylä on ensisijainen kaivoslaitospaikka ja jätevesien purku Kitkan vesistö, on se kyllä Kuusamon matkailu- ja luontoimagon tuho.

Onkin helppo yhtyä Koillissanomien pääkirjoitukseen ”Kuusamolaisten kannattaa nyt ottaa järeät aseet käyttöönsä puolustaessaan arvokasta luontoaan ja imagoaan.” Kuusamolaisten tulee nyt yhdessä järeillä poliittisjuridisilla toimilla tehdä kaikkemme, ja tarvittaessa vähän enemmän, että YVA keskeytyy ja kaivospiirit ja valtaukset purkautuvat ja alueet kaavoitetaan virkistys-, mökkeily- ja matkailutoimintaan. Kaikki yhdessä toimimaan Kuusamon parhaaksi, luonnon ja puhtaan elinympäristön puolesta!

Mika Flöjt