Vaaliteemat| Ehdokas| Blogini| Facebook| Insta|
Tue kampanjaa|

Valitse Mika asiamieheksesi eduskuntaan.
Tietoa, Rohkeutta, Osaamista ja Asiaa.

Kaivoslain uusiminen

Kunnilla tulee olla oikeus kaavoittaa alueensa siten, että he voivat punnita eri elinkeinojen toimintojen ohjausta ja rajata tarvittaessa ulos myös kaivostoimintaa. Kaivostoiminnan ulkopuolelle rajatuille alueille ja luonnosuojelualueille ei saa myöntää varauksia eikä malminetsintälupia. Kaivosjätevastuut eivät saa jäädä yhteiskunnan hoidettaviksi eikä kaivostoiminnan päästöt ja jätevedet vesialueiden omistajien harteielle. Kaivosverolla kunnat ja valtio saavat osansa uusiutumattomien mineraalien hyödyntämisestä.

Vaikuta allekirjoittamalla Kaivoslaki -nyt! - kansalaisaloite

Ilmastomuutos

Yhteiskunnan tulee parantaa huoltovarmuutta eri sektoreilla ja varmistaa hajautetun ruokatuotannon jatkuminen koko Suomessa. Hajautettu maatalous ja puhtaiden vesien vaaliminen sekä maaseudun omavarainen energiantuotanto (muun muassa biokaasun ja biosähkön tuotanto) on koko Suomen etu. Tätä tulee jo huoltovarmuusnäkökulmasta edistää.

Kaikessa rakentamisessa tulee vähentää hiilidioksidipäästöjä suosimalla puuta betonin sijaan. Energiaa keräävät pinnat, aurinkokattopellit sekä tuuliruuvit tulisi ottaa osaksi rakentamista. Eri tyyppistä uusiutuvaa energiantuotantoa tulee suosia; esimerkiksi erikokoista tuulivoimaa voidaan rakentaa maisemallisesti vähempiarvoisiin kohteisiin.

Suomessa olisi mielellään pyrittävä Tanskan malliin, jolloin tuulivoiman tuotosta tulisi myös lähiyhteisöille vuosikorvaus kuntien saamien kiinteistöverojen lisäksi. Erityisesti tulee panostaa ns. tuuliruuveihin, jotka sopivat erikokoisten kiinteistöjen katoille myös kaupungeissa. Tuuliruuvit yhdessä aurinkokattopeltien/seinäpaneelien kanssa yhdistettynä mm. maa- ja ilmalämpöön toimivat hybridienergiaratkaisuina eri kokoisille rakennuksille. Energiajärjestelmää kehitetään vähäpäästöisyyteen ja omavaraisuuteen myös siten, että mahdollisimman monesta voi tulla energiantuottaja, kuukausittaisten “kulutus” sähkölaskun sijaan.

Biokaasu

Tarvitsemme sekä sähkö- että ja biokaasuautoja saadaksemme Suomen liikennettä omavaraisemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi. Olemassa oleva autokanta on mahdollista konvertoida biokaasuautoiksi. Tämä on nopeampaa ja halvempaa sekä ekologisempaa kuin se että kaikki hankkisivat uuden sähköauton. Biokaasua voidaan myös käyttää busseissa ja raskaassa liikenteessä. Kaupunkitaajamissa voidaan suosia sähköautoja ja maaseudulla biokaasua.

Hajautettu energiatuotanto

Hajautetut hybridiuusiutuvat tuotantomuodot eri kokoisissa taloissa ja kiinteistöissä tarkoittavat sitä, että lämmön ja sähköntuotanto toteutetaan hybridisti useista eri lähteistä, esimerkiksi maa- ja ilmalämpöpumpuilla ja aurinkokattopelleillä, tuuliruuveilla ja energiaa keräävillä pinnoilla.

Hajautetuilla energiatuotantoratkaisuilla kaupungit tulee kehittää energian tuottajiksi nykyisen kuluttajajärjestelmän sijaan. Maataloutta on kehitettävä omavaraiseen energiankäyttöön ja energianmyyntiin nykyisen energianoston sijaan. Biokaasun tuotantoratkaisut luovat siihen hyvät mahdollisuudet.

Perustulo

Vihreiden perustulomallissa maksetaan vastikkeetonta 560 euron kuukausittaista perustuloa kaikille täysi-ikäisille suomalaisille. Malli on osoitettu kustannusneutraaliksi julkiselle taloudelle. Perustulo olisi veroton etuus, jota ei tarvitsisi erikseen anoa. Taso vastaa nykyistä perustulokokeilun tasoa. Ansioturva säilyisi nykyisellään. Perusturva korvaisi sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja vähentäisi näin turhaa hallintoa.

Perustulon avulla ihminen voisi keskittyä lisäansioiden ja osaamisensa kehittämiseen. Lyhytkin työnteko muuttuisi kannattavaksi; nykyisin työnteko ei aina ole kannattavaa, koska sosiaaliturvaa peritään takaisin pientenkin työansioiden vuoksi. Pienituloisella perustulo ei pienentyisi työnteon myötä, joten se lisäisi kannustusta työhön ja vähentäisi köyhyyttä. Se pienentäisi merkittävästi rakenteellisesta työttömyyttä, kun vaihtelevillakin työmäärillä pystyisi elämään.

Ammatti- ja osaamiskäsitteet murtuvat. Tähän haasteeseen tarvitaan perustuloa tueksi ihmisten elämäntilaiden hallintaan, parantamaan osaamisen hankinnan ja itsensä työllistämisen mielekkyyttä sekä omien valintojen tekemistä.

Perustulo parantaisi erityisesti pienyrittäjien, luovan työn tekijöiden, freelancereiden ja muiden epävarmoissa työsuhteissa olevien asemaa – ihmisten, joiden on nykyisin vaikeaa tai jopa mahdotonta päästä perusturvan piiriin. Näin perustulo edistäisi yritteliään ja luovan yhteiskunnan kehittymistä. Myös maaseutuelinkeinot ja monituloyrittäjyys hyötyisivät perustulosta.

Koillismaalla, Kainuussa ja Oulun eteläisessä on paljon tarvetta lyhytaikaisille työtehtäville maa-, metsä-, kala- ja porotaloudessa, ikäihmisten hoivassa, mökkirakentamisessa sekä matkailussa. Perustulo tekisi lyhyenkin työn vastaanottamisen taloudellisesti kannattavaksi työntekijälle. Myös kaupungeissa lyhytaikaiset työsuhteet muuttuisivat taloudellisesti mielekkäämmiksi.

Sosiaaliturvan rohkea uudistaminen perustulon suuntaan avaisi Suomelle mahdollisuuden tavoitella korkeaa työllisyyttä sekä lisätä ihmisten vapautta omissa elämänvalinnoissaan. Askelia sitä kohtaan on jo otettu edellisillä vaalikausilla. Näissä vaaleissa tavoittelemme perustulon toteuttamista osana sosiaaliturvan uudistamista. Perustuloa on kannatettu yli puoluerajojen ja eri galluppien mukaan myös suomalaisten suuri enemmistö kannattaa sitä.

Vihreiden perustulomallista lisää:

Vihreiden perustulomallista lisää